Sari Kuusela on johtamis- ja vuorovaikutuskouluttaja, joka on kiinnostunut kaikesta siitä, mitä työyhteisön näyttämöllä ja kulissien takana tapahtuu. Vallasta ja johtamisesta väitellyt yhteiskuntatiet.tri,  tietokirjailija, organisaatiokonsultti ja työnohjaaja.

Kirjat

Organisaatiodramaturgialla toimiva työyhteisö

Organisaatiodramaturgiassa tarkastellaan työyhteisöjen näyttämöitä dramaturgin silmin, vuorovaikutuksen, johtamisen ja yhteistyön näkökulmasta.

Lue lisää

Se antaa keinoja tunnistaa työyhteisön käsikirjoituksia ja tehdä niistä yhdessä parempia esityksiä. Syvennyt tarinoiden, puhetavan ja esittämisen maailmaan ja opit roolien rakentamisesta. Saat näkökulmia siihen, miten toimia johtajan ja esimiehen roolissa ja millaiset lainalaisuudet organisaatioelämän johtamisessa vallitsevat. Löydät malleja työyhteisön kulttuurin ja käsikirjoituksen uudistamiseen ja muutosten toteuttamiseen. Opit siis tarkastelemaan työyhteisöjen näyttämöitä dramaturgin silmin ja muuttamaan yhteistä käsikirjoitusta ja vuorovaikutusta entistä toimivammaksi ja tuloksellisemmaksi.

Voit ostaa kir­jan tääl­tä:

https://www.kauppakamarikauppa.fi/organisaatiodramaturgialla-toimiva-tyoyhteiso.html

Orga­ni­saa­tio­elä­mää – kult­tuu­rin voi­ma ja vai­ku­tus (Talen­tum 2015)

Mis­tä orga­ni­saa­tiokult­tuu­ris­sa on käy­tän­nös­sä kyse?

Lue lisää

Mis­tä orga­ni­saa­tio­kult­tuu­ris­sa on käy­tän­nös­sä kyse? Mik­si muut­tu­mi­nen on vai­ke­aa, vaik­ka pää­mää­rät näh­täi­siin hyvik­si ja nii­hin oli­si peri­aat­tei­den tasol­la sitou­dut­tu?

Kult­tuu­ri on sosi­aa­li­nen voi­ma: se yhdis­tää ihmi­set ja erot­taa orga­ni­saa­tiot toi­sis­taan. Ymmär­rä, vah­vis­ta ja uudis­ta kult­tuu­ria yhdes­sä tii­min kans­sa, niin teet tulok­sia. Samal­la saat parem­man ilma­pii­rin. Kult­tuu­ri on orga­ni­saa­tio­elä­män ydin. Sik­si sii­hen tuli­si kiin­nit­tää enem­män huo­mio­ta esi­mies­työs­sä, muu­tos­ten joh­ta­mi­ses­sa ja kehit­tä­mis­toi­men­pi­tei­den suun­nit­te­lus­sa.

Orga­ni­saa­tio­kult­tuu­ri vai­kut­taa iden­ti­teet­tiim­me ja tulok­siin, hyö­dyn­tää ryh­män voi­maa ja saa uudis­tu­maan esi­merk­kien ja samas­tu­mi­sen kaut­ta. Luki­ja saa kir­jas­ta käy­tän­nön kei­no­ja, joil­la voi vakiin­nut­taa hyviä käy­tän­tö­jä tai muut­taa toi­mi­mat­to­mia tapo­ja. Kir­jan avul­la myös oival­taa oman roo­lin­sa yhtei­sös­sä ja löy­tää kei­no­ja vai­kut­taa sii­hen myön­tei­sel­lä taval­la.

Voit ostaa kir­jan vaik­ka tääl­tä:

https://www.talentumshop.fi/kirjailijat/sari-kuusela/organisaatioelamaa.html

Arvioi­ta kir­jas­ta:

http://www.henry.fi/uutishuone/kirja-arviot http://www.tevere.fi/julkaisut-ja-artikkelit/14-sample-data-articles/260-kirja-arvio-organisaatioelamaa

Hyvä paha val­ta (yhdes­sä Mar­jat­ta Jaben kans­sa, Talen­tum 2013)

Val­ta tun­tuu ole­van tabu. Sil­ti se on läs­nä lähes kai­kis­sa ihmis­ten väli­sis­sä vuo­ro­vai­ku­tustilan­teis­sa.

Lue lisää

Val­ta tun­tuu ole­van tabu. Sil­ti se on läs­nä lähes kai­kis­sa ihmis­ten väli­sis­sä vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­teis­sa. Perin­tei­sen käsi­tyk­sen mukaan val­ta on mui­den tah­don voit­ta­mis­ta ja omien tavoit­tei­den toteut­ta­mis­ta vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta. Val­ta on kui­ten­kin myös kei­no toteut­taa asioi­ta yhtei­sek­si hyväk­si sekä mah­dol­li­suuk­sien anta­mis­ta ja luo­mis­ta. Tie­toi­suus val­lan­käy­tös­tä auttaa tun­nis­ta­maan oman roo­lin­sa ja vas­tuun­sa vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­teis­sa. Luki­ja oppii oival­ta­maan omaa val­lan­käyt­töään ja käyt­tä­mään val­taa posi­tii­vi­ses­ti.

Kir­ja perus­tuu YTT Sari Kuuse­lan väi­tös­kir­jaan sekä val­lan hui­pul­la ole­vien joh­ta­jien ja yhteis­kun­nal­lis­ten vai­kut­ta­jien koke­muk­seen omas­ta val­lan­käy­tös­tään. Lisäk­si on haas­ta­tel­tu val­lan­käy­tön koh­tee­na ole­via. Näin on syn­ty­nyt pei­li hyväs­tä ja huo­nos­ta val­lan­käy­tös­tä.

Kir­jaan on haas­ta­tel­tu muun muas­sa seu­raa­via val­lan­käyt­tä­jiä: Hel­sin­gin piis­pa Irja Asko­la, vuo­rineuvos Kari Nei­li­mo, pro­fes­so­ri Alf Rehn, PAMin puheen­joh­ta­ja Ann Selin, Perus­suo­ma­lais­ten puheen­joh­ta­ja Timo Soi­ni, Aal­to yli­opis­ton reh­to­ri Tuu­la Tee­ri, por­mes­ta­ri Jussi Paju­nen.

Voit ostaa kir­jan vaik­ka tääl­tä: https://www.talentumshop.fi/kirjailijat/sari-kuusela/hyva-paha-valta.html

Arvioi­ta kir­jas­ta: http://www.acatiimi.fi/4_2014/04_14_17.php

Esimiehen vuorovaikutustaidot (SanomaPro 2013)

Esi­mies ja hänen tai­ton­sa rat­kai­se­vat vii­me kädes­sä tii­min tavoit­tei­den toteu­tu­mi­sen.

Lue lisää

  • Miksi tiimi ei aina toimi kuten toivoisit?
  • Haetko keinoja parantaa yhteistyötä ja lisätä onnistumisen kokemuksia?
  • Tuntuuko keskustelu vähäiseltä ja ilmapiiri innottomalta?
  • Haluatko olla arvostava ja oikeudenmukainen esimies?

Esimies ja hänen taitonsa ratkaisevat viime kädessä tiimin tavoitteiden toteutumisen. Hyvällä johtamisella ja vuorovaikutustaidoilla esimies saa tiimin onnistumaan ja innostumaan entistä enemmän työstään. Kirja kertoo käytännönläheisesti niistä esimiehelle ja samalla koko työyhteisölle tärkeistä aiheista, jotka vaikuttavat työn arkeen ja tulosten syntymiseen.

Vuorovaikutuksen lisäksi kirjan keskeisiä teemoja ovat arvostus, yhteistyö, vaikutusvalta, oikeudenmukaisuus ja onnistuminen unohtamatta niitä erilaisia tilanteita ja ihmisiä, joita päivittäin kohtaamme organisaatiossa. Kirja on hyödyllistä luettavaa nykyisille ja tuleville esimiehille sekä kaikille työyhteisön ja tiimin toiminnan parantamiseen pyrkiville.

Voit ostaa kirjan vaikka täältä:

https://www.talentumshop.fi/kirjailijat/sari-kuusela/esimiehen-vuorovaikutustaidot.html

Arvioita kirjasta:

http://www.talouselama.fi/tyoelama/esimiehen-sanavalinnat-innostavat-tai-lannistavat-3442258 https://arvostavajohtaminen.wikispaces.com/Esimiehen+vuorovaikutustaidot,+2013 http://puhetyo.fi/2013/09/25/vuorovaikutustaitoja-johtajalle

Val­ta ja vuo­ro­vai­ku­tus joh­ta­mi­ses­sa (väi­tös­kir­ja, Tam­pe­reen yli­opis­to 2010)

Val­ta ilmiö­nä ja kes­kus­te­lun aihee­na on nous­sut vii­me vuo­sien aika­na Suo­mes­sa jul­ki­seen kes­kus­te­luun.

Lue lisää

Val­ta ilmiö­nä ja kes­kus­te­lun aihee­na on nous­sut vii­me vuo­sien aika­na Suo­mes­sa jul­ki­seen kes­kus­te­luun. Suo­men Aka­te­mian Val­ta Suo­mes­sa –tut­ki­mus­oh­jel­mas­sa (2007–2010) on val­taa tut­kit­tu suo­ma­lais­ten val­ta­ra­ken­tei­den kan­nal­ta. Koko­nais­ku­va val­lan­käy­tön piir­teis­tä eri­tyi­ses­ti joh­ta­mi­sen kan­nal­ta on kui­ten­kin vie­lä puut­teel­li­nen.

 

Sari Kuuse­la osal­lis­tuu sosi­aa­lip­sy­ko­lo­gian alaan kuu­lu­val­la tut­ki­muk­sel­laan suo­ma­lai­seen val­ta­kes­kus­te­luun tuo­mal­la sii­hen mukaan esi­mie­hen ja joh­ta­jan näke­myk­set val­lan­käy­tös­tä joh­ta­mi­ses­sa. Kes­ki­joh­don val­lan­käy­tön koke­mus­ten tut­ki­mi­nen täy­den­tää suo­ma­lais­ten val­ta­ra­ken­tei­den tar­kas­te­lua nos­ta­mal­la esiin val­lan­käy­tön inhi­mil­li­sen puo­len.

Tut­ki­muk­ses­sa kysy­tään, mil­lai­nen on val­lan arki­päi­vä joh­ta­mi­ses­sa. Tätä on tar­kas­tel­tu kes­ki­joh­don tee­ma­haas­tat­te­lui­den ja niis­sä ker­rot­tu­jen val­ta­ta­ri­noi­den kaut­ta. Kes­ki­joh­to on kak­sois­roo­lis­sa, sil­lä he ovat sekä alais­ten­sa esi­mie­hiä että esi­mie­hen­sä alai­sia. Tut­ki­mus osoit­ti, että esi­mies voi käyt­tää val­taa alai­seen­sa, alai­nen esi­mie­heen­sä ja kol­le­gat toi­siin­sa. Siten kukin on vuo­rol­laan sekä sub­jek­ti (val­lan­käyt­tä­jä) että objek­ti (val­lan­käy­tön koh­de).

Tut­ki­muk­sen tulos­ten mukaan koke­muk­set val­ta­ti­lan­teis­ta voi­daan kuva­ta menes­tys-, oppi­mis- ja pet­ty­mys­ta­ri­noi­na. Val­ta­ti­lan­tei­ta yhdis­tää koke­mus lop­pu­tu­lok­ses­ta ja sii­hen liit­ty­vä tun­ne­ti­la. Val­ta­ti­lan­teis­sa taus­tal­la vai­kut­ta­vat arvot ovat hal­lin­ta, hyvät ihmis­suh­teet, vai­kut­ta­mi­nen ja oikeu­den­mu­kai­suus. Tulos­ten perus­teel­la nai­sil­la ja mie­hil­lä on eri­lai­nen suh­de val­taan ja sen mer­ki­tys on heil­le eri­lai­nen. Eron voi tii­vis­tää sii­hen, että val­ta on nai­sil­le tii­min työn tuke­mis­ta ja mie­hil­le mah­dol­li­suus vai­kut­taa. Nai­sil­le val­ta mah­dol­lis­taa joh­ta­mi­sen ja on kei­no pääs­tä tavoit­tei­siin. Mie­hil­le val­ta on moti­voi­va teki­jä ja kei­no ohja­ta toi­min­taa. Nai­set näke­vät val­lan siten yhtei­söl­li­se­nä ilmiö­nä, mie­het taas yksi­löl­li­se­nä.

Koke­mus val­lan­käy­tös­tä syn­tyy sosi­aa­li­sis­sa tilan­teis­sa vuo­ro­vai­ku­tuk­sen kei­noin, eri­tyi­ses­ti posi­tioin­nin kaut­ta. Posi­tioin­tia voi­daan kut­sua arki­kie­lel­lä “pai­kan osoit­ta­mi­sek­si”. Sil­lä val­lan­käyt­tä­jä pyr­kii ohjaa­maan tilan­teen kul­kua omien tavoit­tei­den­sa mukai­ses­ti. Sen tulok­se­na val­lan­käy­tön koh­teek­si itsen­sä koke­val­le syn­tyy tun­ne sii­tä, miten hän­tä arvos­te­taan ja mitä vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia hänel­le anne­taan. Val­ta­ko­ke­mus on siis ennen kaik­kea tun­ne ja koke­mus odo­tus­ten täyt­ty­mi­ses­tä.

Väi­tös­kir­jan löy­dät tääl­tä:

https://tampub.uta.fi/handle/10024/66677

Pin It on Pinterest